Pages

torstai 1. elokuuta 2013

Sisustusta Ikean tapaan

Kävin viikko sitten siellä Ikeassa, kun täälläkin sitä mainostin. Ostoslista puhelimessa, Mies mukana ja klo 19.00 jälkeen perjantai-iltana. Hermot piti ja kaikkea kivaa saatiin kotiin. Mä pidän laadukkaista huonekaluista, mutta mun mielestä ei ole ollenkaan väärin sisustaa kotiaan Expeditillä. Varsinkaan, jos sattuu vielä tykkäämään sarjasta!
Lp-levyille mitä mainioin säilytysratkaisu


Nuo laatikostot olen joskus ostanut jostain FB-kirppikseltä pilkkahintaan. Tietenkin. Nyt niihin sai kivasti mm. sukkapuikot järjestykseen. Hyllynkin kokosin lauantaiaamuna näppäränä tyttönä sillä halvatun pakkauksen 2 cm pitkällä avaimella, koska meidän kaikki akkukäyttöiset työkalut olivat joko työmaalla tai autotallissa. Suutarin lapsilla ei tosiaankaan ole kenkiä... 


Paikka kaikelle ja kaikki paikallaan
Ja aika paljon meni kierrätykseen ja roskikseen. Askartelutavarat saivat oman lootan, samoin valmiit käsityöt. Alalaatikoihin piilotin DVD-levyt, joista on tullut sellaisia nykypäivän VHS-kasetteja. Ei niitä kukaan katsele, mutta koska tilaa oli niin saivat vielä jäädä. Tosin heti lauantai-iltana Poika tuli kysymään, missä on se ja se DVD... Yllätys. 

Pyöröpuikot ja virkkuukoukut muuttivat tähän ihanaiseen synttärilahjarasiaani
Olen oikeasti kyllä sisimmässäni järjestyksen ihminen. Äitini ei tätä taida uskoa, mutta tätä suursiivousta helteisenä päivänä suorittaessani huomasin, että en ole ollenkaan sellainen homssantuu, mitä on annettu ymmärtää. Olen esimerkiksi sen suuremmin ajattelematta järjestänyt lankani kuiduittain laatikoihin. Villalangat, puuvilla, langat, villasekoitelangat, alpakat jne. Ei kai nyt sellaista tekisi, jos olisi läpeensä sotkuinen ihminen. 

Keittiön pöytämme on se kauhea venetsialaisruokailuryhmä, jonka ääressä lähes kaikki 80-luvulla lapsuuttaan viettäneet ovat keikkuneet ainakin kerran sillä seurauksella, että hampaat menivät huulen läpi, kun leuka kopsahti pöytään. Karua, mutta totta! Meidän keittiön on vaan niin pieni, etten aio ostaa tänne mitään muuta ruokapöytää. Seuraava ostetaan vasta hamassa tulevaisuudessa sinne isoon keittiöön. Oli siis tuunattava vanhaa.

Maatuskavahakangasta Jyskistä ja teippikiinnitys
Tämän jutun näin Pinterestissä, tosin siinä oli ommeltu kuminauhat kulmiin, mutta ei ole mun juttu tuo ompelu. Alkuperäisenä ideana oli nitoa liina kiinni, mutta eihän edes tuolla hc-niittipistooli, joka taustalla istuu Anna-lehden päällä, pysty tuollaiseen huonekalulevyyn. Oli otettava käyttöön Plan B, joka näin tarkemmin ajateltuna oli ihan hyvä idea, koska mä saatan kyllästyä tuohon kuosiin jossain vaiheessa...

Kangasta Ikeasta ja nitoja = valmis
Tuolien verhoilu sujui mainiosti sen nitojan kanssa. Suurin homma oli repiä vanha kangas niitteineen alta pois! Kangas maksoi 8,05€ ja sitä jäi vielä neljän tuolinkin jälkeen yli, joten ei harmita, vaikka tähänkin kyllästyisi.

Kyllä mulla on neulomisjuttujakin! Tällainen on puikoilla ja vietämme illat aika tiiviisti yhdessä. Toivottavasti pääsen kohta esittelemään tätä valmiina. Seuraavat neljä viikkoa tämä viikko mukaan lukien vietän yhden viikottaisen vapaapäivän ilman töitä tai koulua, joten ihan mahdottomasti ei ehdi neuloa...


Järjestyksestä puheen ollen. Tänään luin, miten Ankkalammella on kuvattu langat Ravelryyn ja mun haaveena olisi tehdä sama homma... Olisi huippua, jos Ravelrykin olisi järjestyksessä!

8 kommenttia:

  1. Expedit on just hyvä työjuhta näihin hommiin! Maatuskakangas on tosi kivaa, reikäinen unikkokerniliina kaipaisikin jo korvaajaa. Kerrotko ostopaikkavinkkejä? :)

    ..ja kaaauuunis takki, voi miten kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minäkin ihastuin malliin heti sen nähdessäni!

      Maatuskavahakangas on ostettu Tampereen Jyskistä huimalla 4€/metrihinnalla. Tuskin laadultaan vastaa kalliimpia kerniliinoja, mutta ihastuin niin kuosiin... :-)

      Poista
  2. Oi, sä olet mun idoli, kun olet verhoillut itse tuollaisen tuolin! Mua huvittaisi niin kokeilla tuota hommaa itse, mutta en luota itseeni tarpeeksi, että saisin sen nätisti. Ehkä pitäisi vaan uskaltaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos! :-)
      Ei ole oikeasti mitenkään kauhean hankalaa, tuollainen raksamallinen nitoja on kyllä näppärä, koska siinä saat kahvasta painamalla iskettyä uuden niitin, eikä ole vaaraa, että kangas siirtyy nitojan alta. Hyvin sä uskallat, kun mäkin selvisin ensikertalaisena!

      Poista
  3. Kiva kangas tuolissa. Muuttu ulkonäkö kummasti. Mullakin olisi pari, kolme vanhaa tuolia päällystettävänä, kunhan ehdin. Taitaa tuolit olla jotain 50-60- luvulta. Aivan ihana neule on tulossa !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! On kyllä mukavaa saada pientä piristystä melkolailla pienellä vaivalla. :-)

      Poista
  4. Meillä on sellainen kahdeksankoloinen tummanruskea Expedit vaakasuuntaan aseteltuna. Vinyyleille nimenomaan. Niille, jotka ennen asuivat kaikenmaailman pahvilaatikoissa nurkissa ja kävivät ahkerasti hermoilleni. Kun hyllyyn ruuvasi jalat alle, niin sai just sopivalle korkeudelle että päällä voi pitää kaikenmaailman mikserit, sämplerit, soittimet ja mitä-ne-nyt-on-en-tiiä-kun-en-uskalla-koskea -laitteet. Säästää sekä tilaa että hermoja, ihan mahtava! Askartelunurkassa ei sitten vallitsekaan ihan samanlainen järjestys... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin nuo vinyylit asuivat ennen sellaisessa lihalaatikossa olohuoneessa. Lihalaatikko on tosi helppo saada "häipymään" muuhun sisustukseen. Ja laatikollinen vinyylejä painaa sen verran, että siivotessa sai pelätä tyrän tai välilevynpullistuman yllättävän hetkenä minä hyvänsä!

      Poista

 
Blogger Template By Designer Blogs